Unibetin tarjous!

Jääkiekolla sekä lajin MM-kisoilla on pitkä historia. Jääkiekkoa on pelattu organisoidusti jo 1870-luvulta lähtien, ja ensimmäinen maailmanmestaruus on ratkaistu vuonna 1920. Käydään seuraavaksi läpi jääkiekon MM-kisojen historiaa sen alkuajoista nykyhetkiin. Voit tutustua jääkiekon MM-kisoihin 2019 täältä.

Jääkiekon historia

Jääkiekon historia ulottuu hieman näkökulmasta riippuen jopa satojen vuosien taakse. Erilaisia maila- ja pallopelejä on pelattu etenkin Englannissa jo keskiajalta lähtien. Nykymuotoisen jääkiekon kotimaana pidetään kuitenkin Kanadaa, jossa lajin organisointi ja säännöt alkoivat kehittyä 1800-luvun lopulla.

Kuten moni historiaa lukenut varmasti tietää, Kanadaan muutti 1800- ja 1900-luvulla paljon siirtolaisia Euroopasta, erityisesti Englannista. Britit ovat olleet siis kiekon historiassa vahvasti esillä, ja tämän vuoksi Iso-Britannia oli myös menestyvä maa MM-kisojen alkuvuosina.

Jääkiekon syntymäpäivänä pidetään 3. maaliskuuta vuonna 1875. Tuolloin pelattiin ensimmäinen organisoitu ottelu jäähallissa. Pelipaikkana oli Victoria Skating Rink, Montrealissa, Kanadassa. Ensimmäiset viralliset jääkiekko-ottelut Euroopassa pelattiin 1900-luvun alkuvuosina Englannissa.

Kuvassa jääkiekkoa Montrealista vuonna 1884.

Kiekon säännöt ovat muuttuneet alkuajoista yllättävän vähän. Suurin kehitys on tapahtunut varusteissa, jotka ovat aivan erilaisia kuin kiekon alkuaikoina. Ja niitä on ennen kaikkea huomattavasti enemmän!

Sääntöjä sekä MM-kilpailuja valvoo Kansainvälinen Jääkiekkoliitto eli IIHF. Se perustettiin vuonna 1908, ja päämaja sijaitsee Sveitsin Zurichissa. Puheenjohtajana toimii sveitsiläinen Rene Fasel, joka on ollut tehtävässään jo vuodesta 1994 alkaen.

Ensimmäiset jääkiekon MM-kisat

Jääkiekon MM-kisojen historia alkaa vuodesta 1920. MM-kisat järjestettiin lajin alkuvuosina olympialaisten yhteydessä, eli neljän vuoden välein. Toinen maailmansota aiheutti myös useamman vuoden tauon, joten vuoden 2019 kisat ovat järjestyksessään 83. MM-kilpailut.

Ensimmäiset MM-kisat järjestettiin vuoden 1920 kesäolympialaisten yhteydessä, mikä voi kuulostaa nykyään hullulta! Turnaus oli IIHF:n järjestämä, joka organisoi nykyisin MM-kisojen lisäksi myös olympialaisten jääkiekkoturnaukset.

Vuoden 1920 MM-kisat pelattiin 23-29. maaliskuuta välisenä aikana. Kisoihin osallistui seitsemän maata: isäntämaa Belgia, Kanada, Tsekkoslovakia, USA, Sveitsi, Ruotsi ja Ranska. Pelipaikkana toimi Antwerpenin kaupunki.

Turnaus pelattiin alusta asti playoffs-muodossa, ja se sisälsi vain 10 ottelua. Tässä ovat historian ensimmäiset MM-ottelut:

Puolivälierät
Belgia-Ruotsi 0-8
USA-Sveitsi 29-0
Kanada-Tsekkoslovakia 15-0

Välierät
Ruotsi-Ranska 4-0
Kanada-USA 2-0

Finaali
Kanada-Ruotsi 12-1

Hopeaottelut
USA-Ruotsi 7-0
USA-Tsekkoslovakia 16-0

Pronssiottelut
Ruotsi-Sveitsi 4-0
Tsekkoslovakia-Ruotsi 1-0

Palais de Glace d'Anvers, Antwerp
Jäähalli, jossa pelattiin historian ensimmäinen MM-turnaus.
Turnauksen kulku poikkesi siis nykyisestä, ja mitalitkin ratkaistiin useamman ottelun avulla. Ruotsi eteni finaaliin asti, mutta jäi silti lopullisissa tuloksissa neljänneksi.

Mielenkiintoista on se, että järjestelmä oli ruotsalaisen Erik Bergvallin kehittämä. Hänen mukaansa sitä kuitenkin käytettiin väärin. Turnauksen formaatti sai paljon kritiikkiä, ja Ruotsin olisi pitänyt monien mielestä voittaa pronssia.

USA ja Kanada olivat aivan omaa luokkaansa historian ensimmäisessä MM-turnauksessa.

Jääkiekon MM-kisojen historia: vuosi 1924

Jääkiekon MM-kisat pelattiin seuraavan kerran vuoden 1924 talviolympialaisten yhteydessä. Turnauksen pelipaikkana toimi suosittu Ranskan talviurheilukeskus Chamonix, ja ottelut pelattiin ulkojäillä.

Vuoden 1920 kritisoitu järjestelmä muutettiin hieman nykyistä vastaavaksi. Iso-Britannia tuli mukaan uutena maana, joten joukkueet jaettiin kahteen neljän maan alkulohkoon. Kanada voitti alkulohkossa A Tsekkoslovakian 30-0, Ruotsin 22-0 ja Sveitsin 33-0. Ruotsi selvisi toisena maana jatkoon.

USA voitti alkulohkossa B Belgian 19-0, Ranskan 22-0 ja Iso-Britannian 11-0. Britit pääsivät toisena joukkueena jatkoon. Tämän jälkeen USA, Iso-Britannia, Kanada ja Ruotsi pelasivat yksinkertaisen loppusarjan.

Kanada ja USA olivat jälleen omaa luokkaansa, ja mestaruus ratkesi maiden välillä viimeisessä ottelussa. Kanada voitti maalein 6-1. Pronssia nappasi Iso-Britannia, joka kaatoi Ruotsin 4-3. Turnauksen maalipörssin voitti muuten Kanadan Harry Watson peräti 36 osumalla. Tuota ennätystä ei varmasti tulla enää koskaan rikkomaan.

Ensimmäiset jääkiekon MM-kisat olympialaisten ulkopuolella

Kolmannet MM-kisat pelattiin vuoden 1928 talviolympialaisten yhteydessä Sveitsin St. Moritzissa. Mukana oli nyt jo 11 maata ja Kanadan voittokulku jatkui edelleen. Tämän jälkeen tapahtui merkittävä muutos, sillä MM-kisat järjestettiin vuonna 1930 ensimmäistä kertaa omana turnauksenaan.

Vuoden 1930 MM-kisat järjestettiin Ranskan, Itävallan ja Saksan yhteiskilpailuina. Turnausformaatti oli mielenkiintoinen, sillä Kanada pelasi vain yhden ottelun! Kyseessä oli playoffs-formaatti, jonka ainoa tarkoitus oli etsiä finaalivastustaja Kanadalle.

Saksa voitti ”jämäfinaalissa” Sveitsin maalein 2-1 ja kohtasi loppuottelussa Kanadan. Tiukasta avauserästä (1-2) huolimatta Kanada voitti lopulta 1-6.

Ennen turnausta Kanada oli pelannut harjoitusottelun Itävaltaa vastaan ja hävinnyt sensaatiomaisesti 1-0. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Kanada kärsi tappion eurooppalaiselle joukkueelle.

Kanada oli pysäyttämätön kuudet ensimmäiset MM-kisat. USA menestyi myös hyvin ja voitti neljä hopeamitalia tuona aikana. Yhdysvalloista tulikin ensimmäinen joukkue, joka lopetti Kanadan voittokulun MM-tasolla.

Kyseessä olivat vuoden 1933 MM-kisat. Ensin pelattiin kolme kolmen joukkueen alkulohkoa, joista toiselle kierrokselle selvisi kuusi maata. Kanada ja USA oli sijoitettu jo suoraan toiseen vaiheeseen ja eri lohkoihin.

Ei ollut mikään yllätys, että Kanada ja USA voittivat omat lohkonsa. Semifinaaleissa USA kaatoi Itävallan 4-0 ja Kanada voitti Tsekkoslovakian samoin numeroin. Finaaliottelu meni jatkoajalle, jossa USA oli parempi maalein 2-1.

Maalimäärät olivat tässä vaiheessa jo pienentyneet rajusti, kun eurooppalaisten maiden taso oli noussut. Kanada ja USA eivät enää rökittäneet heikompiaan 20+ maalin erolla, mutta ne olivat silti omaa luokkaansa.

Jääkiekon MM-kisojen kehitys

Jääkiekon MM-kisoja järjestettiin vuodesta 1930 vuotaan 1939 ilman keskeytyksiä. Vuonna 1932 ja 1936 kisat pidettiin talviolympialaisten yhteydessä. Tämän jälkeen 2. maailmansota pisti stopin MM-skaboille, ja seuraavat kisat pidettiin sodan jälkeen vasta vuonna 1947.

Vuoden 1939 kisat olivat ensimmäiset, joissa Suomi oli myös mukana. Maamme oli hyväksytty IIHF:n jäseneksi aiemmin vuonna 1928. Ensimmäisen lopputurnauksen sijoituksena oli valitettavasti viimeinen sija.

Kanadan dominanssi jatkui vielä koko 1950-luvun, mutta yhä useampi maa nähtiin voittokorokkeella. Iso-Britannia voitti kultaa vuonna 1936 ja kaatoi Kanadan turnauksessa kaksi kertaa maalein 2-1.

Tsekkoslovakia voitti ensimmäisen kultansa vuonna 1947, jolloin Kanada ei ollut lainkaan mukana. Naapurimaamme Ruotsi voitti ensimmäiset kultamitalinsa jo 1950-luvulla (1953, 1957).

Neuvostoliiton aikakausi

Itänaapurimme Neuvostoliitto (eli nykyinen Venäjä) dominoi MM-kisoja mielin määrin 1960-luvulta lähtien. Punakone voitti yhdeksän kultaa peräkkäin vuosina 1963-1971. Meno jatkui aina 1980-luvun puoliväliin asti, jolloin NL voitti 22 kisoista 18 kultaa ja Tsekkloslovakia loput neljä.

Kanada katosi mitalipeleistä, koska sen parhaat pelaajat eivät päässeet NHL:n vuoksi kisoihin mukaan. Maa jopa vetäytyi kansainvälisestä jääkiekkoliitosta vuonna 1970 ja palasi mukaan vuonna 1977. IIHF suostui siirtämään kisojen alkua myöhempään, jotta Kanada sai mukaan NHL:n playoffseista vapautuneita pelaajia.

Tämän lisäksi vuonna 1976 aloitettiin erillinen Kanada Cup, jota pelattiin vuoteen 1991 asti. Turnauksessa olivat mukana vain maailman parhaat maat, ja Kanada sai käyttöönsä myös kaikki NHL-pelaajat. Kanukit voittivat turnauksen joka kerta pl. vuonna 1981.

1970-luvulla tapahtui merkittävä muutos olympialaisten ja MM-kisojen välillä. Siihen asti MM-turnaus järjestettiin joka neljäs vuosi talviolympialaisten yhteydessä. Vuonna 1972 järjestettiin ensimmäiset MM-kisat erillisenä turnauksena, vaikka samana vuonna pelattiin myös olympialätkää.

Suomi voittaa MM-kultaa

Neuvostoliiton ylivoima loppui 1990-luvun taitteeseen, jolloin maa hajosi. Venäjä voitti ensimmäisen MM-kultansa vuonna 1993, ja maa on voittanut yhteensä viisi kultamitalia.

MM-kisojen formaatti muuttui myös nykyiseen muotoonsa 1990-luvun alussa. Ensimmäiset ”modernit kisat” pelattiin vuonna 1992, jolloin käytettiin kahta alkulohkoa ja sitä seuraavia plaoffs-otteluita kahdeksan parhaan osalta.

Kyseinen vuosi on merkittävä myös Leijonille, sillä Suomi kaatoi puolivälierissä Kanadan 4-3 ja voitti historiansa ensimmäisen mitalin! Leijonat eteni finaaliin asti, jossa tuli tukkaan Ruotsilta maalein 5-2.

Vuodesta 1992 lähtien on pelattu 27:t MM-kilpailut, ja Suomi on ollut mitaleilla 13 kertaa. Ensimmäinen kulta saatiin Ruotsin kisoista vuonna 1995, ja toistaiseksi ainoa toinen kultamitali vuoden 2011 Slovakian kilpailuista. Videolla parhaat palat vuoden 1995 finaalista.

Lajin suurmaa Kanada palasi myös 1990-luvulla takaisin voittokantaan. Kanukit voittivat vuonna 1994 kultaa ensimmäistä kertaa yli 30 vuoteen. Maa on sittemmin ollut yksi MM-kisojen menestyjistä yhdessä Ruotsin, Venäjän ja Tsekin kanssa.

Edellä mainittu nelikko on voittanut 1990-kisoista lähtien 26/29 kultamitalia. Suomen kahden voiton lisäksi ainoastaan Slovakian yllätyskulta vuonna 2002 katkaisee näiden maiden dominanssin.

MM-kisojen alkuvuosina dominoinut Yhdysvallat ei ole muuten voittanut kultaa sitten vuoden 1960. Maan parhaat pelaajat eivät kuitenkaan ole olleet käytössä.

MM-kisojen mitalitilasto

MM-kisojen mitalitilasto näyttää seuraavalta. Venäjä, Kanada, Tsekki ja Ruotsi ovat aivan omaa luokkaansa. Nouseeko Suomi kevään MM-kisojen jälkeen USA:n ohi viidenneksi?

MaaOsallistunutKultaHopeaPronssiYHT
 Venäjä
 Neuvostoliitto
Total
27
34
61
5
22
27
3
7
10
4
5
9
12
34
46
 Kanada722614949
 Tsekki
 Tsekkoslovakia
Total
26
52
78
6
6
12
1
12
13
5
16
21
12
34
46
 Ruotsi7711191747
 USA7029819
 Suomi6528313
 Iso-Britannia151225
 Slovakia231214
  Sveitsi5303811
 Saksa
 Länsi-Saksa
Total
39
25
64
0
0
0
1
1
2
2
0
2
3
1
4
 Itävalta340022
Yhteensä828282246

Mitalitilaston lähde: Wikipedia 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Hyödynnä LeoVegasin talletusbonus: 100% / 100€ asti!

Haluatko satoja euroja lisää ilmaista pelirahaa? Klikkaa tästä:
Tule keskustelemaan pelikohteista myös Veikkausvihjeet & Pitkäveto Facebook-ryhmään! Tarjolla on päivittäin tipsejä eri lajeihin, ja ryhmässä on jo 1500+ jäsentä. Tule voittamaan kimpassa!