Jääkiekon MM-kisat pelataan keväällä 2019 Slovakiassa. Leijonat valmistautuvat turnaukseen taas kerran mitalinkiilto silmissään. Tässä jutussa käymme läpi aikaisempien vuosien kuuluisia maajoukkueita sekä tämän kevään ryhmää.

Suomi osallistui MM-tasolle ensimmäisen kerran vuonna 1939

Jääkiekon MM-kisoja on pelattu jo vuodesta 1920 lähtien, eli ensi kevään kisat ovat todella juhlalliset. Aluksi skabat pelattiin olympialaisten yhteydessä, mutta MM-kisat on pelattu vuodesta 1930 alkaen omana turnauksenaan.

Jääkiekon mahtimaa Kanada dominoi MM-turnauksia 1960-luvulle saakka, kunnes Neuvostoliiton valtakausi alkoi.

Suomi osallistui ensimmäisen kerran MM-turnaukseen vuonna 1939. Maamme oli hyväksytty kansainvälisen kiekkoliiton jäseneksi jo aiemmin vuonna 1928. Ensimmäinen maaottelu muuten pelattiin Ruotsia vastaan 1929, jonka Suomi hävisi 8-1. Sinivalkoisten ainoan ja historian ensimmäisen maajoukkuemaalin teki Harald Sundqvist.

Ensimmäinen MM-turnaus sujui Suomelta heikosti: tuloksena oli tappio kaikissa viidessä ottelussa ja jumbosija. Päävalmentajana toimi Erkki Saarinen.

Tämän jälkeen MM-kisoja ei pelattu moneen vuoteen 2. maailmansodan vuoksi. Suomi palasi MM-areenalle vuonna 1949 ja sijoittui seitsemänneksi. Leijonien paras pelaaja oli Aarne Honkavaara, joka on yksi maamme kuuluisimmista kiekkoilijoista. Hän on myös Jääkiekkoleijona numero 10.

Ensimmäiset olympialaiset ja kotikisat

Suomen maajoukkue alkoi kehittyä nopeasti 1950- ja 1960 -luvulla. Leijonat osallistuivat ensimmäistä kertaa olympialaisiin vuonna 1951, mikä toimi samalla myös MM-turnauksena. Suomi otti ensimmäisen olympiavoiton kaatamalla Norjan maalein 0-3 ja sijoittui seitsemänneksi.

Vuonna 1957 Leijonat sijoittuivat jo MM-tasolla neljänneksi. Kiekkolegenda Aarne Honkavaara oli tuolloin päävalmentajan roolissa.

Suomi voitti Kanadan ensimmäistä kertaa 1960-luvulla, ja tuolloin alkoivat kaatua myös muut suurmaat kuten USA ja Tsekki. Tampereelle rakennettiin vuonna 1965 Suomen ensimmäinen jäähalli, jossa järjestettiin samana vuonna myös ensimmäiset MM-kotikisat.

Leijonat jäivät kahdeksan joukkueen turnauksessa 7. sijalle. Norja kaatui maalein 4-1, ja kolmanneksi sijoittuneen Ruotsin kanssa pelattiin 2-2 -tasapeli.

Suomen ensimmäinen MM-mitali oli todella lähellä kotikisoissa vuonna 1974. Stig Wetzell kärysi kuitenkin dopingista, minkä vuoksi Leijonat pudotettiin lopulta neljänneksi. Hämmästyttävää kyllä, Suomi ei ole koskaan sijoittunut kotikisoissa tätä korkeammalle.

Ensimmäiset mitalit

Pentti Matikainen

Suomen mitalitili aukesi MM-tasolla vuonna 1992 Tsekkoslovakian kisoissa. IFK:sta monille tuttu Pentti Matikainen (kuvassa) toimi tuolloin joukkueen valmentajana. Hän kokosi kisoihin nuoren ja ennakkoluulottoman joukkueen, joka voitti kaikki alkusarjan viisi otteluaan maalierolla 32-8.

Suomen tähtenä loistivat Jarkko Varvio ja Mikko Mäkelä, jotka voittivat myös kisojen pistepörssin 10 tehopisteellä. Varvio oli maalipörssin ykkönen yhdeksällä osumalla. Joukkueessa oli myös mukana tulevia MM-95 sankareita, kuten Timo Jutila.

Suomi eteni aina finaaliin saakka, jossa Ruotsi oli parempi selvin numeroin 5-2.

Leijonien mitalitili oli avattu olympiatasolla jo neljä vuotta aiemmin. Kyseessä olivat Calgaryn talviolympialaiset vuonna 1988. Tuolloin pelattiin vielä loppusarja-formaatissa, ennen kuin playoffs otettiin käyttöön 90-luvulla.

Suomi nappasi hopeaa kaatamalla viimeisessä pelissä jo turnauksen voiton varmistaneen Neuvostoliiton maalein 2-1. Historiallisen voittomaalin iski ajassa 58:20 Erkki Lehtonen. Toinen Tappara-legenda Janne Ojanen oli tehnyt Leijonien avausmaalin toisessa erässä.

Leijonat voittaa MM-kultaa vuonna 1995

Leijonien menestys on ollut vuodesta 1992 lähtien mahtavaa. Vuosina 1992-2018 on pelattu yhteensä 27 MM-turnausta, joissa Suomi on ollut mitaleilla 13 kertaa.

Ensimmäinen MM-kulta voitettiin legendaarisessa vuoden 1995 turnauksessa. Päävalmentajana toimi ruotsalainen Curt Lindström, joka oli johdattanut Leijonat jo edellisenä keväänä kitkerään MM-finaalitappioon Kanadaa vastaan.

Kisat pelattiin Ruotsissa, eikä turnaus alkanut hyvin. Avausottelussa tuli turpiin Tsekiltä maalein 0-3, ja isäntämaa johti Suomea toisessa ottelussa jo 2-0. Leijonat kuitenkin kaatoi Ruotsin sensaatiomaisesti 3-6. Alkusarjan viimeisessä ottelussa joukkueemme nousi myös 4-1 takaa-ajoasemasta 4-4 -tasapeliin Yhdysvaltoja vastaan.

Suomi eteni lopulta helposti finaaliin kaatamalla Ranskan ja Tsekin playoffs-vaiheessa. Finaalissa Suomi kohtasi Ruotsin, jolla ei ollut tällä kertaa mitään palaa.

MM-turnauksen tähdiksi nousi ns. Tupu-Hupu-Lupu -ketju, eli Jere Lehtinen-Ville Peltonen-Saku Koivu. Kolmikko oli myös median valitseman tähdistöjoukkueen hyökkäystrio. Koivu valittiin turnauksen parhaaksi hyökkääjäksi ja Jarmo Myllys parhaaksi maalivahdiksi.

Leijonien menestys 2000-luvulla ja karmeat kotikisat

Curt Lindströmin MM-huuma ei valitettavasti kestänyt pitkään, sillä Leijonat jäi ulos mitaleilta vuonna 1996 sekä kotikisoissa 1997.

Seuraavan kerran mitaleita oli vuorossa Sveitsin kisoista vuonna 1998. Kisoissa kokeiltiin tuohon aikaan kahden eri kierroksen formaattia, josta onneksi luovuttiin pian. Suomi eteni finaaliotteluun Ruotsia vastaan, jossa mestaruus ratkaistiin pienimmällä mahdollisella marginaalilla.

Vuoden 1998 kisoissa semifinaalit ja finaalit olivat kaksiosaisia. Suomen ja Ruotsin kohtaamiset päättyivät maalein 0-0 ja 0-1. Maalilla torjunut Ali Sulander valittiin kisojen parhaaksi veskariksi ja Ville Peltonen sekä Jere Karalahti pääsivät myös tähdistökentälliseen.

Vuoden 2003 kisat ovat yhä monien mielestä järkyttävin kokemus MM-tasolla. Leijonien kotikisoihin oli tehty valtavat panostukset, ja mukana oli NHL-tähtiä Teemu Selännettä myöten. Selänne voittikin lopulta turnauksen maalipörssin, mutta se oli laiha lohtu.

Suomi kohtasi naapuri Ruotsin heti playoffs-vaiheen avauskierroksella ja näytti etenevät historialliseen voittoon. Leijonat käänsi Mats Sundinin 1-0 avausmaalin huikeaan 1-5 johtoon jo ottelun puoliväliin mennessä. Ruotsi nousi kuitenkin Peter Forsbergin johdolla sensaatiomaisesti 5-5 -tasoihin ja voitti ottelun maalein 6-5.

Voit katsoa ottelun karmivat tapahtumat yllä olevalta videolta, jos uskallat. Tämä draama ei hevillä unohdu!

Toinen maailmanmestaruus

2010-luku on tuonut Leijonille toistaiseksi yhden kultamitalin ja kaksi hopeaa. Kultaa tuli Slovakian kisoista. Kisaformaattina oli yhä neljään alkulohkoon + välisarjaan jaettu turnaus. Leijonien otteita kuvasi todella kova henkinen kantti, sillä joukkue nousi useissa otteluissa vaikeista tilanteista voittoon aivan loppuhetkillä.

Lopulta Suomi päätyi välisarjan kakkoseksi, mikä toi onnekkaasti vastaan Norjan playoffsien avausottelussa. Välierissä Leijonat kaatoi Venäjän maalein 0-3, mikä on jäänyt historiaan Mikael Grandlundin vuoksi. Nuori hyökkääjä teki tuolloin huikean ilmaveivimaalin, jota kelpaa katsella vielä tänäkin päivänä.

Suomi voitti MM-kultaa myös näissä kisoissa Ruotsin kustannuksella. Tällä kertaa svenssoneista ei ollut lopulta mitään vastusta, vaan finaali päättyi lukemiin 1-6. Tässäkin pelissä toistui Suomen väkevä nousu ottelun lopussa, sillä Ruotsi teki avausmaalin. Suomi sai kuitenkin tärkeän 1-1 -osuman vain 7 sekuntia ennen toisen erän päätöstä Jarkko Immosen toimesta.

Kolmannessa erässä Leijonat iski viisi maalia ja voitti mestaruuden. Huikeat kisat pelannut Jarkko Immonen voitti pistepörssin sekä maalipörssin tehoilla 9+3. Petri Vehanen oli torjuntaprosentilla mitattuna paras maalivahti, mutta hävisi palkinnon Viktor Fasthille.

Nälkäinen leijonalauma matkaa Slovakiaan

MM-sirkus palaa siis Slovakiaan kahdeksan vuoden tauon jälkeen. Edellisen kerran Leijonat juhli kultaa, mutta mitä tulevista kisoista on odotettavissa?

Suomen virallista joukkuetta ei ole lyöty vielä lukkoon, mutta yksi asia lienee varmaa: kevään 2019 Leijonat on erittäin kokematon joukkue. NHL-pelaajien kieltäytymisaalto on nimittäin järkyttävää luettavaa.

NHL:n pudotuspeleistä äskettäin tippunut Nashville voi tuoda tärkeitä apuja, sillä Predators nelikko Rinne, Saros, Salomäki ja Mikael Granlund vahvistaisivat joukkuetta. Leijonille olisi elintärkeää saada Slovakiaan toinen maalivahtikaksikosta Saros/Rinne.

Joukkue tarvitsisi ehdottomasti lisää laatua myös keskikaistalle. Lähes aina maajoukkueessa onnistunut Mikael Granlund olisi elintärkeä. Kuten edellä mainittiin, mies teki aikamoisia temppuja kahdeksan vuotta sitten Slovakian MM-areenalla.

Ottaen huomioon Granlundin 2kk sitten syntyneen lapsen, todennäköisyys miehen kisoihin lähtemiselle pienenee oleellisesti.

Jos Rinne ja Saros jäävät molemmat ulos kisoista, pelaava kaksikko lienee Vehviläinen & Lankinen.

Puolustus on selkeästi hyökkäystä laadukkaampi ja voi osoittautua varsin potentiaaliseksi. Puhtaasti nimilistaa selaamalla tämäkin osa-alue on toki huippumaita reilusti perässä, mutta takalinjoilta löytyy useita vahvasti urallaan eteenpäin menossa olevia tulevia NHL-puolustajia.

Hyökkäyksen osalta joukkue tarvitsee aivan ehdottomasti ykkössentterin. Kokonaisuudessaan tämän hetken hyökkäysosasto on yksi kaikkien aikojen nimettömimpiä!

Useita hyvän kauden liigassa pelanneita nuoria ja nälkäisiä pelaajia taatusti nähdään kaukalossa, mutta mihin se näissä kisoissa riittää? Hienointa on se, että Kakon kaltainen huippulupaus saa suoraan isoa roolia miesten arvokisa debyytissään.

Joukkueen rungon pidempi leiritys on myös nähtävä pienenä etuna aiempiin vuosiin verrattuna. Selvää on nyt jo se, että Suomi tulee kisoihin isona altavastaajana. Tämä asetelma on taatusti hieno mahdollisuus tälle joukkueelle, sillä menestyspaineita ei juurikaan ole.

Suomen päävalmentajana toimii kukapa muu kuin Jukka Jalonen. Sama mies oli Leijonien peräsimessä myös keväällä 2011, kun kultaa juhlittiin edellisen kerran. Maajoukkueen managerina toimii Jere Lehtinen.

Tule keskustelemaan pelikohteista myös Veikkausvihjeet & Pitkäveto Facebook-ryhmään! Tarjolla on päivittäin tipsejä eri lajeihin, ja ryhmässä on jo 1500+ jäsentä. Tule voittamaan kimpassa!