Leijonat ja jääkiekon MM-kisat

Leijonat ovat edustaneet maatamme menestyksekkäästi MM-tasolla jo 80 vuoden ajan. Käydään seuraavaksi läpi Suomen jääkiekkomaajoukkueen historiaa ja menestystä MM-tasolla. Täältä löydät tietoa tämän vuoden jääkiekon MM-kisoista.

Jääkiekon historia Suomessa

Suomessa nähtiin ensimmäisen kerran jääkiekkoa muistuttavaa peliä 1800-luvun loppupuolella. Peli oli jääpallon ja -kiekon sekoitusta, pelialueena toimi ulkojää ja maaleja merkattiin tolpilla.

Jääkiekkoa on pelattu organisoidusti ja nykykiekon kaltaisilla säännöillä 1870-luvulta lähtien. Laji rantautui myös Suomeen vuosisadan vaihteessa, ja Urheilulehti uutisoi siitä vuonna 1899 seuraavasti:

”Uutta jääurheilua, englantilaista ns. hockipeliä, näkee nykyään aamuisin Pohjoissataman radalla innokaasti harjoitettavan. Se käy päinsä seuraavasti: Kahteen ryhmään jaetut luistinjalkaiset osanottajat koettavat varstantapaisilla sauvoilla vihollisen vastustaessa lyödä pyöreätä jäätä myöten liukuvaa kiekkoa vastapuolen portin läpi (2 jäähän kiinnitettyä punaista toista metriä pitkää patsasta, jotka ovat puolentoista metrin päässä toisistaan). Peli on aika huvittavaa, kysyy väsymättömiä sääriä ja käsivarsia sekä aika paljon neuvokkuutta, mielenmalttia ja nopeutta.” (Lähde: Wikipedia)

Tämän jälkeen ”hockipelin” harrastus kuitenkin hiipui pitkäksi aikaa, ja jääkiekko lähti toden teolla leviämään lajina vasta vuoden 1927 aikana. Ensimmäinen virallinen ottelu pelattiin Tampereella 15.1.1928.

Suomen jääkiekon maajoukkueen ensimetrit

Suomen jääkiekkomaajoukkue syntyi hyvin nopeasti ensimmäisen virallisen ottelun jälkeen. Maamme pelasi 1920-luvulla vain yhden maaottelun, joka oli Ruotsia vastaan 29. tammikuuta vuonna 1928. Ottelu päättyi länsinaapurimme voittoon 1-8. Maajoukkueen historian ensimmäisen maalin teki Harald Sunqvist.

Suomi hyväksyttiin myös kansainvälisen jääkiekkoliiton eli IIHF:n jäseneksi vain hetkeä myöhemmin, helmikuussa 1928. Suomen oma jääkiekkoliitto perustettiin seuraavana vuonna.

Maajoukkue pelasi ensimmäisen ottelunsa ulkomailla vuonna 1933. Kyseessä oli turnausmatka Ruotsiin, ja länsinaapuri oli jälleen parempi selvin numeroin (11-1). Maajoukkueen toiminta oli hyvin vähäistä 1930-luvun alussa, mutta vilkastui vuosikymmenen lopulla.

Suomen jääkiekkomaajoukkue voitti historian ensimmäisen ottelunsa vuonna 1937. Vastustajana oli tuolloin eteläinen naapurimaa Viro, joka kaatui maalein 2-1. Seuraavana vuonna Suomi pelasi Romanian kanssa 6-6 -tasapelin, ja nämä tulokset rohkaisivat maajoukkueen osallistumaan seuraaviin MM-kisoihin.

Suomi nähtiin siis MM-tasolla ensimmäistä kertaa vuonna 1939. Kisat siirrettiin Ruotsista Sveitsiin, mutta Suomi päätti silti osallistua, vaikka kulut olivat huomattavasti ennakoitua korkeammat. Suomen jääkiekkomaajoukkueen ensimmäinen päävalmentaja oli Erkki Saarinen.

Vuoden 1939 kisat menivät maajoukkueemme osalta heikosti. Tuloksena oli viisi tappiota viidestä ottelusta ja turnauksen jumbosija maalierolla 5-25.

Leijonien matka kohti ensimmäistä MM-kisavoittoa

Toinen maailmansota siirsi MM-kisat tauolle aina vuoteen 1947 saakka. Suomi yritti päästä mukaan vuoden 1948 olympialaisiin, mutta hanke kariutui. Maajoukkue pelasi kuitenkin 6. tammikuuta vuonna 1948 historiallisen ottelun Tsekkoslovakiaa vastaan, sillä pelipaitaa koristi tuolloin ensimmäistä kertaa leijonan kuva.

Suomi osallistui seuraavan kerran vuoden 1949 MM-kisoihin. Alkusarjassa tuli tukkaan Ruotsilta ja Sveitsiltä yhteismaalein 3-31, mutta alemmassa loppusarjassa tuli historian ensimmäinen voitto MM-tasolla! Leijonapaidat kaatoivat Norjan 7-3 ja Belgian peräti 17-2. Suomen tehokkain pelaaja oli Aarne Honkavaara (kuvassa, v.1964), joka on varmasti tuttu nimi monille kiekon ystäville.

Vuonna 1952 Suomen maajoukkue otti ensimmäisen olympiavoittonsa kaatamalla Norjan maalein 5-2. MM-kisat järjestettiin pitkään talviolympialaisten yhteydessä, kunnes ne erotettiin vasta 70-luvulla toisistaan. Kaudella 1951-1952 jääkiekkomaajoukkue sai myös ensimmäisen ulkomaalaisen valmentajansa, joka oli kanadansuomalainen Joe Wirkkunen.

Suomen maajoukkue alkaa kehittyä 1960-luvulla

Suomi saavutti ensimmäisen kerran todellista menestystä vuoden 1957 kisoissa, jotka olivat ensimmäiset Neuvostoliitossa. Monet länsimaat ml. Kanada ja USA eivät osallistuneet protestina Unkarin tapahtumiin.

Suomi sijoittui turnauksessa hienosti neljänneksi ja voitti peräti neljä ottelua. Maajoukkuetta valmensi tuolloin ex-pelaaja Aarne Honkavaara.

Jääkiekkomaajoukkueen taso alkoi nousta selvästi 1960-luvulla. Se osallistui kaikkiin MM-kisoihin ja kolmiin olympialaisiin. Vuonna 1965 rakennettiin myös Suomen ensimmäinen jäähalli Tampereelle. Samalla Suomi järjesti siellä ensimmäiset MM-kotikisat. Kuvassa vuoden 1965 kisoista julkaistu postimerkki.

Vaikka Suomi jäikin kotikisoissaan toiseksi viimeiseksi saldolla 1-1-5, kehitystä tapahtui kovasti 60-luvun aikana. Suomi onnistui voittamaan jääkiekon suurmaita, mm. Kanadan 8-2, USA:n 11-3 ja Tsekkoslovakian 3-1. Yksi tuon ajan parhaita pelaajia oli puolustuksen Jarmo Wasama, joka on tuttu nimi maajoukkueen faneille.

Suomi voitti Neuvostoliiton ensimmäistä kertaa vuoden 1971 Izvestija-turnauksessa. Kyseessä oli yksi tuon ajan jättiyllätyksistä. Tunnettu kiekkomies Juhani Tamminen teki ottelussa kaksi maalia.

Ensimmäinen mitali Calgaryn talviolympialaisista

Suomi oli lähellä saada ensimmäisen MM-mitalinsa jo vuoden 1974 kotikisoissa. Maajoukkue kaatoi Tsekkoslovakian pronssipelissä 5-2, mutta maalivahti Stig Wetzell antoi positiivisen doping-näytteen. Näin Suomi menetti mitalinsa ja sijoittui neljänneksi.

Leijonat saavutti ensimmäisen arvokisamitalinsa vasta vuonna 1988, eli 49 vuoden yrityksen jälkeen. Kyseessä olivat Calgaryn talviolympialaiset. Ensimmäinen jääkiekon MM-mitali tuli neljä vuotta myöhemmin Tsekin MM-kisoissa. Suomi hävisi koko turnauksessa vain yhden pelin, mikä oli loppuottelu Ruotsia vastaan maalein 5-2.

Leijonien ensimmäinen MM-kulta tuli vuonna 1995, kuten kaikki kiekkofanit hyvin tietävät. Kyseessä olivat Ruotsin kotikisat, ja Suomi löi isäntämaan riemastuttavasti finaalissa maalein 4-1. Valmentajana toimi ruotsalainen Curt Lindström.

Yllä olevassa Youtube-klipissä on vuoden 1995-kisojen tunnusbiisi Den glider in Leijonien omana versiona (tässä originaali). Kyseinen rallatus omittiin totta kai Suomeen, ja biisi soitettiin puhki radiossa ja baareissa kesällä 1995.

Suomi oli lähellä voittaa ”Curren” kanssa kultaa jo vuotta aiemmin. Lejonat pääsivät hänen johdollaan myös vuoden 1994 kisojen MM-finaaliin, mutta silloin saldoksi jäi tappio tiukkojen vaiheiden jälkeen Kanadalle.

Suomen maajoukkueen tasainen mitaliputki 2000-luvulla

Suomen ensimmäinen MM-mitali aloitti tasaisen mitaliputken, joka vetää vertoja myös maailman huippumaille. Vuoden 1992 kisoissa otettiin käyttöön ensimmäistä kertaa nykyinen alkusarjaa seuraava playoffs-systeemi. Erivärisiä mitaleita on huippumailla alkaen vuodesta 1992 seuraavasti:

• Ruotsi: 19
• Suomi: 13
• Kanada: 13
• Tsekki: 12
• Venäjä: 12

Finaalipaikkoja on eniten vuodesta 1992 alkaen Kanadalla ja Ruotsilla (12) ja kolmanneksi eniten Suomella (10).

Ainoastaan Ruotsi on siis nähty useammin palkintopallilla, joten Leijonien menestystä voidaan pitää todella hyvänä. Vedonlyöntimielessä Suomi on lähes poikkeuksetta rankattu aina turnauksen 4-6 sijalle, eli tuohon nähden mitali on aina hyvä suoritus.

MM-kulta on voitettu toistaiseksi vain kerran vuoden 1995 kisojen jälkeen. Kyseessä olivat Slovakian MM-skabat vuonna 2011, jolloin Suomi kaatoi finaalissa jälleen arkkivihollisen Ruotsin. Toivottavasti Leijonat tuovat tälläkin kertaa Slovakian kisoista mukanaan kultaiset mitalit!

Jääkiekkomaajoukkueen saldona on yhteensä 2 kultaa, 8 hopeaa ja 3 pronssimitalia.

—

Kuvat: RicLaf [CC BY-SA 2.0], via Wikimedia Commons, Published by Posti- ja telelaitos [Public domain], via Wikimedia Commons, Scorpion0422 at English Wikipedia [CC BY-SA 3.0], via Wikimedia Commons, M. Laitinen [Public domain], via Wikimedia Commons