Kotoisen kiekkoliigan, (sm)-liigan, alkaessa ensi viikon perjantaina, tehdään pieni katsaus sarjan ennakkoastelmiin ja -odotuksiin, mitä tuleman pitää. Joukkuerankingien lisäksi pyritään nostamaan jokaisesta joukkueesta mielenkiintoisia nimiä, jotka ovat avainasemassa joukkueen menestyksessä ja toisaalta myös pelaajia, joita ehkä suuri yleisö ei vielä niinkään noteeraa.
Kookoo ranking 13.-15.
Aloitetaan Kookoosta, josta juuri nyt ei kovin positiiviseen ääneensävyyn puhua. Joukkueella on tähän asti alla 7 harjoituspeliä, joista ei ainuttakaan 60min voittoa. Näistä 5/7 ovat suoria normaalin peliajan tappioita. Vaikuttaa siltä, että kesken viime kauden valmentajan paikalle hypänneen Tuomas Tuokkolan miehistö ei ole valmentajansa oppia vielä sisäistänyt ja kauden ei voi odottaa alkavan muuta kuin mollivoittoisesti. Yhtenäisyys puuttuu vielä ja joukkue vaikuttaa hyvin keskinkertaisella taitotasolla varustetulta laumalta yksittäisiä sotureita, ainakin vielä toistaiseksi.
Loukkaantumiset riesana
Kouvolalaisten puolustamiseksi on todettava, että joukkueessa on paljon loukkaantumisia, mikä on kentällä myös preseasonilla näkynyt. Parhaimmillaankaan joukkueen materiaali ei kuitenkaan hätyyttele edes liigan keskikastia, joten alkukausi pitäisi jotenkin selvityä ja vähitellen odotuksissa voisi olla oranssimustien oman pelitavan löytyminen ja sitä myöden ehjemmät täyden pelin kestävät peliesitykset.
Michael Keränen, toppi vai floppi
Kookoon mielenkiintoisin värväys tälle kaudelle on eittämättä viime kauden Jokereissa jopa jonkin sortin tähtistatuksella aloittanut ja sittemmin Ilveksen riveissä vain ajoittain säväyttänyt Michael Keränen. Keränen on taitava pelaaja, mutta on lopulta pelannut vain yhden huippukauden kaudella 2013-2014 ja silloin juuri hänelle tutussa ympäristössä, Ilveksessä. Mies lähti tuon kauden jälkeen kovin odotuksin rapakon taakse, mutta AHL-ura oli laskusuuntainen eikä hän tosissaan kolkutellut NHL-ympyröitä, vaikka toki yhden pelin vyölleen saikin. Keränen voisi parhaimmillaan olla joukkueen suvereeni pelillinen liideri, mutta harjoitusotteluiden perusteella moista ei voi hyvällä tahdollakaan odottaa. 4 peliä kiikareilla indikoi ennemmin hinta- laatusuhteeltaan kalliista surffailijasta, kuin todellisesta tuloksentekijästä. Hyökkäyksen osalta harjoituskauden positiivisin yllättäjä on Kalpasta siirtynyt Miikka Pitkänen. Pitkänen nousi viime kaudella Kalpan pelaavaan kokoonpanoon keräten täydessä 60 pelin rupeamassa kohtuulliset tehopisteet 6+9 peliaikaansakin nähden. Harjoituskaudella Pitkänen on kerännyt joukkueestaan suurimmat peliminuutit hyökkääjien osalta, joten todellista läpimurtoa voidaan odottaa.
Avainpuolustajat kovilla
Puolustajien osalta Sportissa toissa kaudella esiintynyt Jake Newton tulee ottamaan suurta vastuuta offensiivisesti ja varsinkin ylivoimalla viivapommeja on odotettavissa tiheään. Newton tulee laukomaan joukkueesta eniten kohti vastustajan maalia, joten takuuvarmasti välillä myös uppoaa ja tehopisteetkin tulevat olemaan vähintäinkin kohtuulliset. Viime kaudella suomalaisen kiekkoväen tietoisuuteen pelanneen Robin Jacobssonin miehittäessä vemppaosastoa lokakuun alkuun saakka, Newtonin ja Linköpingistä siirtyneen Emil Kristensenin hartioilla on alkukaudesta puolustuksen osalta paljon.
Ykkösmoken paikka avoinna
Maalivahtiosastolla jatkaa viime kaudelta tutut Samu Perhonen ja Juha Järvenpää. Tosin Järvenpää oli tuttu vain nimilistoilta hänen oltuaan poissa loukkaantumisen vuoksi koko kauden. Tällä historialla Järvenpää on väkisinkin kysymysmerkki ja harjoituskaudella otteet ovat olleet haparoivia. Perhonen ei ole Kookoon aikanaan missään vaiheessa yltänyt sille tasolle, mitä oli nähtävissä miehen pelatessa HPK:ssa ja Kalpassa. Okei, ei tuo Kookoon puolustuskaan viime kaudella siinä määrin auttanut mitä aikanaan toisaalla. Potentiaalia voisi olla kyllä nähtyä parempaan. Ykköstorjujan paikka on joukkueessa auki ja se luo hyvän pohjan kilpailulle.
Repaleiset lähtökohdat
Oman säväyksensä seuran pre-season sekasortoisuuteen ovat antaneet yllättävät pelaajauutiset aivan kauden alla. Mikko Jokela päätti uransa varsin hassussa kohtaa ja kovin odotuksin viime kaudella seuraan tullut omapoika (se huonompi) Jarkko Immonen laitettiin tylysti sivuun. Viime kauden hyökkäysvastuun kantaneiden Greenin, Haatajan ja Broadhurstin lähdettyä seurasta uusia vastuunkantajia pitäisi löytyä varsin tasapaksusta massasta, eikä joukkueessa lopulta takuuvarmoja hyökkääjiä oikeastaan edes ole. Jos jotain hyvää haetaan niin profiilihankintoja kuten Kähkönen ja Pöysti kevään tosipelejä ajatellen on. Ainoa ongelma tosin tässä on, että keväällä ei Kouvolassa pelejä enää pelailla, ei edes sääleissä.