Lukko ranking 5.-8.
Viime kaudella Risto Dufvan raumalaisseuran peräsimessä tekemä pitkäjänteinen työ oli muisto vain ja Lukon kausi oli alusta loppuun suurta tuskaa. Juha Vuoren alkukaudesta ajama aktiivinen pelitapa oli liian suuri pala purtavaksi ja loppukaudella palattiin Kari Heikkilän komennossa ns. vanhan ajan lätkään – varsin keskinkertaisin tuloksin.
Kiekollista peliä
Raumalla uudistetaan uudelleen ja tällä kertaa Lukko siirtyy viime kauden liigan parhaan valmentajan tittelin pokanneen Pekka Virran aikakauteen. Virran maine on osin edelleen äärimmäisen kiekkokontrollin kannattajana, mutta mitään jätön jätön jättöä Raumalla ei tulla näkemään. Lukko toki lähtee pelaamaan kiekollista peliä, mutta tuskin koittaa viimeisen asti hallita kiekkoa, vaan ainakin pyrkii ajamaan suoraviivaisesti maalille niin suorista hyökkäyksistä kuin kulmapelistäkin. Tämä vaatii liikettä ja sen merkitys tulee korostumaan kaikessa tekemisessä. Ongelmat ovat kuitenkin vääjäämättömiä, sillä Lukon materiaali ei pääosin ole Virran kasaama ja muutos Dufvan prosenttikiekkoon ja viime kauden voipi sanoa pelitavattomuuteen on ainakin alkukaudesta turhan suuri.
Virtanen lähtö ei voi olla näkymättä
Puolustajien pistepörssin voiton viime kaudella vienyt Jesse Virtanen siirtyi Färjestadiin ja jätti täysin korvaamattoman aukon Lukon takalinjoille. Puolustuksen pelinteon vastuu on aivan liiaksi Janne Niskalan varassa ja joukkue kaipaisikin toista kiekollista pakkia riveihinsä. Maalineduspeliin Lukolla on laittaa ihan kelvollisesti harjoituspeleissä esiintynyt Örebrosta siirtynyt Johan Motin, jo kolmatta kautta Raumalla aloittava Rony Ahonen sekä Ässistä siirtynyt Jyri Marttinen. Viimeksi mainittu aloittaa kautensa sairastuvalla ja syksy mennee parasta pelikuntoa vielä hakiessa, mutta keväällä Marttinen on kunnossa ollessaan Lukolle todella tärkeä pelaaja.
Hyökkäyksessä riittävää laajuutta
Lukon viime kauden ollessa yhtä taaperrusta ei oikeastaan kukaan lähtijä, mainittua Virtasta lukuunottamatta, ollut kovinkaan paha menetys. Virta toi Kalpasta mukanaan Raumalla jo aiemmin yhden kauden pelanneen Ilomäen ja peräti viisi kautta Raumalla aiemmin viihtyneen Janne Keräsen. Näiltä herroilta Raumalla odotetaan paljon. Hyökkäys on muutoinkin vahvahko. Perinteinen nimivahva ykkössentteri Lukolta kuitenkin puuttuu. Tontille on kaavailtu Luulajasta siirtynyttä Joakim Hilldingiä, mutta valmistavien pelien perusteella ruotsalaisen avut eivät tähän välttämättä riitä. Virran pelitapa ja peluutus perustuu tosin kaikkeen muuhun kuin yhden supertähden jatkuvaan peluuttamiseen, joten loppujen lopuksi ongelmaa ei ehkä olekaan. Lauri Tukonen olisi edelleen liigan parhaimpia hyökkääjiä, mutta jälleen kerran loukkaantumiset estävät pelaamisen, aina loka-marraskuun vaihteeseen asti. Maalilla Lukolla jatkaa nyt selkeän ykkösvahdin paikan lunastava Kaapo Kähkönen. Takana peliaikaa kärkkyvät seuran oma kasvatti Lassi Lehtinen ja mielenkiintoinen Ranskan haku,suomalaiset sukujuuret isänsä puolelta omaava Sebastian Ylönen.
Loukkantumiset sekoittavat alkukautta
Lukko on Kookoon ohella kautta valmistavan ajanjakson epäonnekkain joukkue. Joukkueella on useita profiilipelaajia loukkantuneiden listalla ja avauskokoonpano on kaikkea muuta kuin optimaalinen. Sportista tuttu Damien Fleury hankittiin jo osin loukkaantumisiin peilaten koko kaudeksi. Edelliset kaksi kautta Hämeenlinnassa viihtynyt Eero Somervuori tulee paikkaamaan loukkaantumisia tilapäisratkaisuna. Hänen kanssaan sopimus ulottuu tällä erää marraskuun maaottelutaukoon asti. Koska pelitavan opettelu ottaa muutoinkin aikansa ja joukkue on loukkaantumisten vuoksi repaleinen voi alkukausi kulua helposti kymppisakin huonommallakin puolella. Kausi on kuitenkin pitkä ja Lukolla on eväät olla kevään joukkue. Sen voisi nimetä jopa alkavan kauden mustaksi hevoseksi. Mitalipeleihin ei Virran ensimmäisellä kaudella ole kuitenkaan vielä asiaa.